perjantai 16. kesäkuuta 2017

Jussi Siirilä: Maurin päivä


Gummerus. Ilmestynyt 2003. s. 256

Maurin päivä sijoittuu 80-luvulle ja tapahtumat tapahtuvat yhtenä päivänä eli Maurin päivänä jolloin Mauri-myrsky rellesti Suomessa. Kirjan keskeisessä roolissa ovat ison egon omaava Mauri, joka viettää nimipäiväänsä sekä hänen isänsä, Valtteri, joka pohtii miten hän on saanut niin itsekkään pojan ja samalla hän muistelee aikaa, jolloin Suomessa sodittiin.

En olisi varmaan tarttunut koskaan Maurin päivään ellen yrittäisi suorittaa Helmet-lukuhaaste 2017:tta. Kirja nimittäin täytti mm. paikkakunta ja yhdenpäivän romaani kohdat, joten se valikoitui kirjastosedän suosituksesta lukupinoon. Jussi Siirilän teksteihin tutustuinkin luettuani Konsultin kompuroinnin Lapin emiiriksi teoksen, joten ihan uusi tuttavuus ei hän ollut. Muistan sen, että pidin Siirilän tavasta kertoa tarinaa, joten tartuin mielenkiinnolla tähän kirjaan.

Aluksi ihmettelin kirjailijan tapaa kirjoittaa ja pidin kirjaa sekavana. Mietin, että luenko tätä kirjaa ollenkaan loppuun. Kunnes vastaan tuli Valtteri, joka vuorostaan toi kirjaan selkeyttä. Kirjan edetessä tajusin sen, että Mauri oli täysin sekaisin oleva juoppohullu virkamies, joka eli täysin omassa maailmassaan. Pakko myöntää, että Mauri on yksi vastenmielisistä ihmisistä joita olen koskaan "tavannut"! Niin itseään täynnä, narsistisia piirteitä omaava omaan napaan tuijottava mies, joka herätti vastenmielisiä tunteita. Hyi.

Maurin isästä, Valtterista, muodostui ehdottomasti erittäin mielenkiintoinen henkilö ja olisin mielelläni lukenut enemmän hänestä. En ole ollut koskaan kiinnostunut Suomen sodista, mutta hänen kertomanaan tarinasta muodostui kiehtova. Olisi mielenkiintoista tietää, mistä Jussi Siirilä on saanut esikuvat kirjaansa, sen verran realistisilta ne vaikuttivat.

En yleensä lue tämän tyyppistä kirjallisuutta, sillä politiikka ja sota eivät kiinnosta minua, mutta tämä on ehdottomasti yksi taidokkaimmista kirjoista joita olen lukenut. Ei ihme, että kirjastosetä suositteli tätä minulle.

Kirjan on lukenut:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti